Olen vuosia sanonut, että kahta en osaa, patenttineuletta ja kirjontaa. Patenttineule saa puolestani jäädä, mutta olen tuntenut lievää haikeutta kirjontaa kohden varsinkin sisko Iin töitä katsoessa. Kekrijuhlassa sitten pyysin siskoa miettimään, olisiko sellaista lohikäärmettä jolla voisin harjoitella. Kekrin jälkeen etsittiin yhdessä kuva ja kaivelin muistin pohjalta Magsin ohjeita evakko-Nuijasodasta ( oltiin Porissa ja sateen vuoksi tuli osallistuttua lähes kaikille luennoille ja työpajoihin.) Niiden ohjeiden avulla, sitkeällä yrittämisellä, purkamalla ja käyttämällä reilusti aikaa sain aikaan ylläolevan lohikäärmeen.
Ylinnä siis ihan ensimmäinen ikinä tekemäni kirjonta, jollei oteta huomioon joitain pieniä ripellyksiä aikaisemmin. Aikaa meni ja monta kohtaa purin ja aloitin alusta, mutta kuitenkin mukana on muutama pariinkertaan tehty osio. Pistoista ei ollut kunnolla aavistustakaan, mutta niin vain sisukkaasti väkersin. Parhaalta tunnustukselta tuntui kun sisko sanoi että: " Sullahan oikeestaan ihan hyvä kädenjälki. Muistin jotain ihan muuta"
Toinen lohikäärmeeni. Aikaa ei mennyt enään ihan niin kauan kuin ensimmäisessä, enkä enään tehnyt ihan samoja virheitäkään..
Kolmas lohikäärmes on peilikuva kakkoselle.
Neljäs ja tähänastinen suosikkini lohikäärmeistäni.
Viides lohikäärmeeni, jonka sinisestä väristään johtuen hieman ongelmallinen. Punainen ja vihreä kun tuntuvat mukavemmilta tehdä...
Kuudes muttei ehkä kuitenkaan viimeinen lohikäärmeeni. Olen päässyt kammostani.
Olen lupautunut kokoamaan seinävaatteen tilkuista valmiiksi ja luovuttamaan sen myöhempänä ajankohtana eteenpäin. Eli toimittakaa valmiit tilkkunne minulle viimeistään helmikuun loppun mennessä. Osoitteen saatte esim. killanvanhimmalta, sisko Idalta.
Katarina Juhanantytär
