Eli kuinka silputa kirjontaan sopivaa pellavakangasta, kunnes alkaa sujua...
Sormeni syyhysivät kesällä Nuijasodan jälkeen kokeilemaan saksalaista laskettua kirjontaa. Se vaikutti sopivan yksinkertaiselta näin aloittelijalle ensimmäiseksi kirjontatyöksi. Tässä vaiheessa minulla ei vielä ollut omia kehyksiä, mutta onneksi Maisteri Johanna aff Hucka ystävällisesti lainasi omaansa kokeilua varten ja sain samalla muutaman kokeilutilkun.
Netistä selailemalla löysin muutaman sivuston, joista otin mm. kuvassa näkyvää työtä varten mallikuvioita paperille. Yritin löytää suhteellisen helppoja kuvioita, koska minulla ei ole aikaisempaa kokemusta ja halusin testata, miten kirjonta sujuu.
Kokeiluissa ja kuvassa näkyvässä työssä olen käyttänyt lankana melko ohutta villasilkkilankaa (70% villaa, 30% silkkiä). Lankaa ei kuitenkaan tarvitse neuloa kaksinkertaisena, kuvio syntyy parhaiten yksinkertaisella langalla, kaksinkertaisena siitä tulisi liian paksua. Siihen, onko lanka oikeanlainen valinta, varmaan joku minua viisaampi voi ottaa kantaa, mutta ainakin sillä on päässyt alkuun.
Ensimmäiselle tilkulle valitsin kuvioksi yksinkertaisia, täytettyjä vinoneliöitä (tai salmiakkikuvioisia). Kuvion näet täältä . Tuumasta toimeen ja kirjomaan. Yritin parhaani mukaan seurata kuviota ja keskittyä pistojen pituuden laskentaan. Olin etukäteen ottanut selvää kuvion tulkinnasta Maisteri Johannalta. Aloittelijalle tämä voi olla alkuun hankalaa, varsinkin, kun kaikissa piirroksissa ei välttämättä ole apuna ns. ruutukuviota, josta selviäisi tarkemmin pistojen pituus ja tekotapa.
No, ihmettelin aluksi, miksi minun kuvioistani tulee jotenkin kumman epämuodostuneita, eikä laskenta tahtonut pitää paikkaansa. Kuvion osasten tulisi osua tietyille kohdille, jotta kuvio muodostuu oikein, mutta työssä ei näin näyttänyt käyvän. Onneksi otin työn mukaani investituuraan, jossa Katarina Henriksdottir (menihän nimi oikein?) opasti ja neuvoi minua laskennassa. Olin sittenkin ymmärtänyt ja laskenut kuvion ihan väärin. Ensinnäkään en ymmärtänyt, että kuviossa langat voivat kulkea samasta reiästä ja toisekseen punaisten vinoneliöiden väliin pitäisi jättää yksi rivi tyhjää, koska jokaisen vihreän vinoneliön "kulmapisto" sijoittuu tähän väliin.
Ostin sittemmin käsityökaupasta palan kirjontaan sopivaa pellavaa ja pesin kankaan. Voi olla, että pesu ei ole välttämätöntä, koska pellava tahtoo "elää" pesussa ja tuntuu, että se menettää osan alkuperäisestä jäykkyydestään. Leikkasin kankaasta uutta työtä varten ehkäpä 20 cm x 30 cm palan, joka mahtuu juuri sopivasti kehykseeni. Tässä vaiheessa kuviokin vaihtui uuteen. Näppäränä yritin ensin aloittaa tekemällä punaisia ristejä, mutta ensimmäinen kokeilu karahti kiville, koska laskin väärin niiden väliin jäävän tilan.
Työn reunasta lähti hieman leveyttä pois, kun leikkasin pieleen menneen osuuden pois ja jouduin huolittelemaan reunan uudelleen. Myönnettäköön, että huolitteluun käyttämäni menetelmä ei ole keskiaikainen, mutta se pitää reunat siisteinä ja ne saanee kyllä piiloon jatkossa. Tietysti pilalle mennyt osuus harmitti, koska kirjontakankaat eivät kuitenkaan ole halpoja. Olisin voinut myös purkaa tehdyn työn, näin jälkeenpäin ajatellen, mutta sekin on aika vaivalloista ja saa kankaan kudonnan liikkumaan rumasti eivätkä reiät ole enää sen jälkeen tasaisia. Kuvion teko alkoi sujua paljon paremmin, kun päätin alkaa kuvion yhdestä palasta ja alkaa rakentaa kuviota pikku hiljaa sen ympärille, enkä hyppiä ympäriinsä. Tuloksen voi nähdä kuvasta. Työ ei ole vielä valmis, mutta olen ylpeä itsestäni, että olen oppinut uusia asioita ja kirjonta on alkanut sujua. Kirjonta on myös yllättävän addiktiivista, usein huomaan, etten malta lopettaa ja tehdä välillä muuta.
Kommentteja ja neuvoja otetaan vastaan! Voihan siis olla, ettei kaikki menekään kuin Hedebyssä.. :)
EDIT: Työ ei taida ihan symmetriseltä näyttää, mutta ehkä sille voi vielä jotain tehdä..
